9. luku

Seitsemän

Nelikoksi supistunut joukko seurasi Antti Haarojaa kartanon yläkertaan. Vaikka rakennus muistutti sisältä kovasti tavallista keskieurooppalaista kartanoa, olivat sen seinillä

olevat maalaukset kaikkea muuta kuin edesmenneitten kreivien muotokuvia. Yksi taistelukenttää kuvaava öljyvärityö vaikutti Sormusten Herran kuvitukselta, toisessa taas poseerasi loivasti Mannerheimin näköinen mies todella erikoisessa haarniskassa.

– Tuo kuva on liki seitsemänkymmentä vuotta vanha, Rami sanoi huomatessaan Sjömanin ihmettelevän kuvan miehen kovin futuristista aseistusta.

– Mistä tiedät?

– Olen ollut täällä usein. Hassua, miten asiat päässäni ovat täällä kirkkaita muistoja, kun taas Hämeenkatua tallatessa ne ovat utuisia ja pelottavia harhoja.

– Eräs kollegani sanoi joskus, että terapiasuhde loppuu kun asiakas parantuu tai terapeutti tulee hulluksi. Kumpaako tämä mielestäsi on? Sjöman kysyi.

– Et vaikuta tarpeeksi hullulta, Rami sanoi ja hymyili.

Haaroja pysähtyi suurten tammisten pariovien eteen.

– Ennen kuin käymme tästä, meidän on ratkaistava eräs kysymys. Tietojemme mukaan Variksella on meidän todellisuudessamme yhteistyökumppaneita, joille teidän katoamisenne merkitsee tähtäimen siirtymistä tänne toiseen. Meidän on siis saatava pitävä selitys sille, miksette enää näy Tampereen kaupunkikuvassa.

– Mitä? Emme näy vai? Sjöman protestoi.

– Ette, Haaroja vastasi napakasti. – Tilanne täällä on muuttunut niin pahaksi, että meillä ei ole varaa luopua yhdestäkään ihmisestä, johon voi vielä luottaa.

Tolkki ei näyttänyt järkähtävän, mutta Sjöman nieleskeli saamatta sanaa suustaan. Rami taas katseli kengänkärkiään nolona siitä, ettei ollut varoittanut Sjömania tästä mahdollisuudesta.

Pienen hetken jälkeen he olivat päässeet yhteisymmärrykseen siitä, kuka palaisi takaisin. Poissa laskuista olivat ainoastaan Sara, joka oli Toisen alkuperäisasukas ja aiheuttaisi toisella puolella ainoastaan hämminkiä, sekä Rami, jolla oli selkeä tehtävä Toisessa.

He astuivat sisään erikoisia laitteita sisältävään saliin, jonka nurkassa oli ovi siirtäjään. Saatuaan tarkat ohjeet yksi heistä astui siirtohuoneeseen ja poistui Toisesta muiden jäädessä valmistautumaan taisteluun, joka tulisi kestämään pitkään. Vaikka matka tänne oli ollut outo ja mutkikas, tiesivät he kaikki, että todelliset koettelemukset olisivat vasta edessäpäin. Yksi seitsemästä valitusta oli nyt turvassa, mutta miten kauan, sitä ei kukaan tiennyt tai halunnut edes ajatella. Joka tapauksessa yksi seikkailu oli ohi ja seuraava juuri alkamassa.

...

MindTrek -kansalaistapahtuma 2010:
Tweettaakirja © & Johan nyt on markkinat